1576 Kirjaimet kateissa

Näppis muistikirjailija Tomi Aho
Kirjoittaminen on ollut tauolla suurinpiirtein kaksi kuukautta  ja se on tuntunut hyvältä, vaikka myös syyllisyys kirjoittamattomuudesta painaa aika ajoin. Tälläistä taukoa ei ole ollut ainakaa kahteen vuoteen, ehkä kolmeenkaan. Se on pitkä jakso jos mietin kirjoitusinnostukseni alkua, joka sijoittuu vasta reilun 4 vuoden päähän; ilmoittauduin sllloin ensimmäiselle kesäkurssille Oriveden opistolle. Tämä pari kuukautta on pitänyt sisällään vain muistikirjamerkintöjä ja ehkä joitakin runoraakileita, josta tuleekin väistämättä mieleen, että miellän proosan kirjoittamisen enemmän kirjoittamiseksi omalta kohdaltani kuin runojen. Kyse on enemmänkin kirjoitusmieltymyksestä kuin arvostuksesta, innostuin Carverin runoudesta todella vahvasti keväällä. Ehkä runojen kirjoittaminen on enemmän tunnelmointia? Nyt kun mietin kirjoitustaukoa niin voisin korjata, että olen ollut ennemmin kirjallisuustauolla – en ole myöskään lukenut. Tai olen yrittänyt välillä, mutta ei ole ollut yhtään se fiilis.

Kriittinen korkeakoulu on siis nyt ohi ja syksylle suunnitelmissa on kirjallisuuden perusopinnot avoimessa, taidehistorian perusopinnot kiinnostavat myös. Keväällä tuli myös ajatus erään kirjallisuusaiheisen podcastin myötä, joka vahvisti ajatuksiani lukemisen tärkeydestä kirjoittamiseen liittyen: ajattelin, että seuraava vuosi syksystä alkaen luen entistä enemmän (ehkä kirjallisuusopintojenkin myötä), ehkä hiukan analyyttisemmin (mutta yritän varoa pilaamasta lukuiloa) ja muutenkin koitan asettua lukijana hiukan eri asentoihin aiempaan verraten. Lukemiston osalta en aio tehdä muutoksia, sillä luen parasta kirjallisuutta (fakta).

Valokuvaus on syntynyt päässäni uudelleen ja olen panostanut melkoisesti viimeisen kuukauden siihen eri tavoin, onhan se myös elantoni. Piirsin viime viikolla erään viikon verran mielessäni pyörineen idean A4:lle kuvaleiskaksi, sitä seurasi seuraava idea ja pian arkilla oli neljä ideaa. Sitten täyttyi seuraava arkki, sitä seuraava ja monta muuta. Alle kahdessa tunnissa piirsin 44 idealeiskaa, illalla kirjoitin kännykän muistioon vielä muutaman idea eli saman päivän aikana syttyi yli 50 kuvaideaa. Koko juttu lähti liikkeelle ammatillisesta uudelleensyntymisestä, mutta kun katson kuvasuunnitelmiani, on kantava teema ihan toinen. Niin käy muuten kirjoittamisessakin, että on jokin teema mielessä, mutta valmiissa tuotoksessa löytyy muita teemoja, joita alitajuisesti on tuottanut tarinaan. Tällä hetkellä kytee ajatus kokonaisuudesta, ehkäpä näyttelystä noiden ideoiden osalta, niin yhtenäinen niiden teema ja tausta on, kuvia yhdistää sama päähahmo ja humoristisuus. Humoristisuus nousi keväällä myös kirjoittamisessa uudeksi elementiksi, jota en juuri ole tietoisesti hyödyntänyt aiemmin. Se mitä tavoittelee saattaa olla haaveilua ja sen sijaan syntyykin jotain mikä on vahvemmin osa itseä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s